On kaikki turhaa…
Ajattelee murheissaan
Elämän lanka hauras pian katkeaa
Yksin tarpoo humalassa. Sillan luokse laahustaa
Ei yleisöä katsomassa. Sen vielä tahtoo varmistaa
Autiolta paikka näyttää, hyväksyen toteaa
Tilaisuuden päättää käyttää. Reunaa kohti suunnistaa
Hiljaa katsoo hyiseen veteen… sinne tahtoo sukeltaa
Viimein päätöksensä tekee. Kaiteen yli kapuaa.
Viimeisen kerran huutoon suunsa aukeaa
Piiskaava tuuli sen alleen vaientaa
Tänään päätti sen
Koitti päivänsä viimeinen
Hitaasti vajoaa
Hautaansa veteen sameaan
Kangistaa kylmyys… luihin asti pureutuu
Ympärillään tyhjyys hiljaisuuteen hautautuu
Muistikuvat elämästä sekunneissa vilahtaa
Ei kukaan ollut itkemässä, yrittäen pelastaa
Silmissä mustuu. Kylmä aistit turruttaa
Voimakas pohjavirta vie ruumiin mukanaan
Tänään päätti sen
Koitti päivänsä viimeinen
Hitaasti vajoaa hautaansa veteen sameaan