Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
 jo Karjalan koivikot tuuhettuu.
 Käki kukkuu siellä ja kevät on,
 vie sinne mun kaihoni pohjaton.
 
 Mä tunnen vaaras' ja vuoristovyös'
 ja kaskies' sauhut ja uinuvat yös'
 ja synkkäin metsies' aarniopuut
 ja siintävät salmes' ja vuonojen suut.
 
 Siell' usein matkani määrätöin
 läpi metsien kulki ja näreikköin,
 Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
 missä Karjalan kauniin eessäin näin.
 
 [Metsämiehen Laulu]
 
 Terve, metsä, terve, vuori,
 Terve, metsän ruhtinas!
 Täss' on poikas uljas, nuori;
 Esiin käy hän voimaa täys?
 Kuin tuima tunturin tuuli.
 
 Metsän poika tahdon olla,
 Sankar' jylhän kuusiston.
 Tapiolan vainiolla
 Karhun kanssa painii lyön,
 Ja maailma unholaan jääköön.
 
 Ihana on täällä rauha,
 Urhea on taistelo:
 Myrsky käy ja metsä pauhaa,
 Tulta iskee pitkäinen
 Ja kuusi ryskyen kaatuu.
 
 Metsän poika tahdon olla,
 Sankar' jylhän kuusiston.
 Tapiolan vainiolla
 Karhun kanssa painii lyön,
 Ja maailma unholaan jääköön.