作词 : Paul Holm
 作曲 : Konsta Jylha
Joulun aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljenee maa.
Kuka kulkee nyt yksinaan kalmistoon,
Kuka yksin nain kylmassa on?
Pieni lapsonen vain, joka nain kiiruhtain jalleen kynttilain haudalletuo.
Paikka on hiljainen, tumma, likkumaton
Aidin haudalle valon hansuo.
Liekin nin hailyvan tuo hauta rakkaimman hetkeksi saa.
Sita katsovi silmin niin kaipaavin,
Sita katsoo ja taas odottaa:
Koskajoulun han saa, koska voi naurahtaa
Kera muiden taas kuinennenkin?
Mutta niin hiljainen koti yksinaisten,
On kuin puuttuisi siunaus sen.
Aanen hiljaisen sointuvan nyt jostakin kuulevi han,
Joka lampimin lausehin lohduttaa, joka nousemaan katsehen saa:
'ala huolisi jaa,nosta pystyyn taas paa,
Joka hetki sun kanssasi kayn.
Lapsi joulun ma oon, sinut vien kartanoon,
Josta lahdit, sun valonasnayn.
-<Raskaampaa Joulua-Joululaulu>-
Joulun ensimmaisen ma olla tallissa harkien sain.
Siella tahtoset tuikkivat valkeuttan,
Sinne saapuivat tietajat maan:
Sita taas viettamaan sinun kanssasi jaan,
Sinun joulusi kauniksi teen.
Sina huomata saat: surun laaksot ja maat
Voivat peittya kirkkauteen
Kirkkauteen
Kirkkauteen
-<Raskaampaa Joulua-Joululaulu>-