| 歌曲 | Lapsuuden metsä |
| 歌手 | Indica |
| 专辑 | Tuuliset Tienoot |
| Silmät kiinni, tyhjä mieli | |
| yksin humisee | |
| Ajatukset orvot eksyneenä harhailee | |
| Missä linna menneisyyden, metsä lapsuuden? | |
| Koitan huutaa kadonneille heitä kuule en | |
| Kerran oli niityt joilla keijut karkeloi | |
| illan tullen uupuneena | |
| mukaan mennä voi | |
| Siellä lauloi satakielet, pajupillit soi | |
| Tiesin tarkan reitin,kuinka sinne päästä voi | |
| Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| Löi kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas | |
| kai vielä on paikka minullekeskellä vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan | |
| Suossa ratsu makaa, yli lennä enää ei | |
| Harmaat päivät huolineen kai siivet siltä vei | |
| Käännyn, märin jaloin joudun kotiin palaamaan | |
| Kaukana, niin kaukana tuo lapsuuteni maa | |
| Kuinka juosta uskaltaisin yli vettyneen suon | |
| kun ratsunikin sinne vajoo hiljalleen | |
| Enää jaksa uskoa en,että unelmat | |
| jalat väsyneet yli soiden kantavat | |
| Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| Löi kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas | |
| kai vielä on paikka minulle | |
| keskellä vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan | |
| Laukkaa,laukkaa,laukkaa ratsuni | |
| näytä linna, vie mut ylitse pimeän kuilun | |
| takaisin lapsuuden metsään juokse | |
| Laukkaa, laukkaa, laukkaa | |
| ratsuni lennä, hyppää rotkon ylitse | |
| Löydä jälleen tuttu polkusi tuo | |
| Taa jäivät mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| Löi kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson löytäisin taas | |
| kai vielä on paikka minulle | |
| keskellä vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan |
| Silm t kiinni, tyhj mieli | |
| yksin humisee | |
| Ajatukset orvot eksyneen harhailee | |
| Miss linna menneisyyden, mets lapsuuden? | |
| Koitan huutaa kadonneille heit kuule en | |
| Kerran oli niityt joilla keijut karkeloi | |
| illan tullen uupuneena | |
| mukaan menn voi | |
| Siell lauloi satakielet, pajupillit soi | |
| Tiesin tarkan reitin, kuinka sinne p st voi | |
| Taa j iv t mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| L i kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson l yt isin taas | |
| kai viel on paikka minullekeskell vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan | |
| Suossa ratsu makaa, yli lenn en ei | |
| Harmaat p iv t huolineen kai siivet silt vei | |
| K nnyn, m rin jaloin joudun kotiin palaamaan | |
| Kaukana, niin kaukana tuo lapsuuteni maa | |
| Kuinka juosta uskaltaisin yli vettyneen suon | |
| kun ratsunikin sinne vajoo hiljalleen | |
| En jaksa uskoa en, ett unelmat | |
| jalat v syneet yli soiden kantavat | |
| Taa j iv t mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| L i kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson l yt isin taas | |
| kai viel on paikka minulle | |
| keskell vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan | |
| Laukkaa, laukkaa, laukkaa ratsuni | |
| n yt linna, vie mut ylitse pime n kuilun | |
| takaisin lapsuuden mets n juokse | |
| Laukkaa, laukkaa, laukkaa | |
| ratsuni lenn, hypp rotkon ylitse | |
| L yd j lleen tuttu polkusi tuo | |
| Taa j iv t mansikkamaat ja ruostuneet haat | |
| kun ratsuni lensi ylitse soiden vettyneen maan | |
| L i kaviot ilmaa laukatessaan | |
| Voi kuinka kultaisen laakson l yt isin taas | |
| kai viel on paikka minulle | |
| keskell vehreyden | |
| niin vapaa on lapsi laitumellaan |