| Elämäni kevät kuin sulaa hulluutta | |
| Kuljen aamutaivaan alla | |
| Silmät sokeina, jalat rakoilla ja | |
| Sydän hakkaa kahtasataa | |
| Oli pakko - vaihdoin suuntaa | |
| Palaan polkuni jälkiä, nyt on kiire | |
| Päivä nousee sittenkin... | |
| Nyt tiedän mitä sanoa | |
| Mieleni maisemassa ainoat maamerkit | |
| Ovat jättämäni syvät arvet | |
| Juoksen ja koetan suunnata kotiin | |
| Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika | |
| Sulavat tunteet jäätyvät jälleen, | |
| Pahoja sanoja ja askel painaa | |
| Mustavalkoiseen maailmaan | |
| Tahdon kuitenkin palata ja huutaa | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| JÄLJITIN SEN, JÄLJITIN SEN KADONNEEN LAUSEEN | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| EI MINULTA MITÄÄN PUUTU NÄILLÄ MENNÄÄN, EI MIKÄÄN | |
| MUUTU | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, EN AIO ENÄÄ VAIHTAA SUUNTAA | |
| Takalukossa on ovi, | |
| Kynnys on ylitetty viimeistä kertaa | |
| Menneen talven lumia kaikki, | |
| Hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin | |
| Päivä kääntyy ehtoon puoleen, | |
| Minä käännyn selin ja isken tulta koska | |
| Jalkoja vieläkin paleltaa... mutta ei kauaa | |
| Ei askeltakaan, ei sanoja | |
| En löydä enää tarvetta karata | |
| Jos totuus ei pala tulessakaan | |
| Oli paluuni oikein ja puhe turha |
| El m ni kev t kuin sulaa hulluutta | |
| Kuljen aamutaivaan alla | |
| Silm t sokeina, jalat rakoilla ja | |
| Syd n hakkaa kahtasataa | |
| Oli pakko vaihdoin suuntaa | |
| Palaan polkuni j lki, nyt on kiire | |
| P iv nousee sittenkin... | |
| Nyt tied n mit sanoa | |
| Mieleni maisemassa ainoat maamerkit | |
| Ovat j tt m ni syv t arvet | |
| Juoksen ja koetan suunnata kotiin | |
| Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika | |
| Sulavat tunteet j tyv t j lleen, | |
| Pahoja sanoja ja askel painaa | |
| Mustavalkoiseen maailmaan | |
| Tahdon kuitenkin palata ja huutaa | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| J LJITIN SEN, J LJITIN SEN KADONNEEN LAUSEEN | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| EI MINULTA MIT N PUUTU N ILL MENN N, EI MIK N | |
| MUUTU | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, EN AIO EN VAIHTAA SUUNTAA | |
| Takalukossa on ovi, | |
| Kynnys on ylitetty viimeist kertaa | |
| Menneen talven lumia kaikki, | |
| Hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin | |
| P iv k ntyy ehtoon puoleen, | |
| Min k nnyn selin ja isken tulta koska | |
| Jalkoja viel kin paleltaa... mutta ei kauaa | |
| Ei askeltakaan, ei sanoja | |
| En l yd en tarvetta karata | |
| Jos totuus ei pala tulessakaan | |
| Oli paluuni oikein ja puhe turha |
| El m ni kev t kuin sulaa hulluutta | |
| Kuljen aamutaivaan alla | |
| Silm t sokeina, jalat rakoilla ja | |
| Syd n hakkaa kahtasataa | |
| Oli pakko vaihdoin suuntaa | |
| Palaan polkuni j lki, nyt on kiire | |
| P iv nousee sittenkin... | |
| Nyt tied n mit sanoa | |
| Mieleni maisemassa ainoat maamerkit | |
| Ovat j tt m ni syv t arvet | |
| Juoksen ja koetan suunnata kotiin | |
| Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika | |
| Sulavat tunteet j tyv t j lleen, | |
| Pahoja sanoja ja askel painaa | |
| Mustavalkoiseen maailmaan | |
| Tahdon kuitenkin palata ja huutaa | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| J LJITIN SEN, J LJITIN SEN KADONNEEN LAUSEEN | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| EI MINULTA MIT N PUUTU N ILL MENN N, EI MIK N | |
| MUUTU | |
| VIHAAN SINUA IHMINEN | |
| KADONNEET KOLME SANAA, EN AIO EN VAIHTAA SUUNTAA | |
| Takalukossa on ovi, | |
| Kynnys on ylitetty viimeist kertaa | |
| Menneen talven lumia kaikki, | |
| Hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin | |
| P iv k ntyy ehtoon puoleen, | |
| Min k nnyn selin ja isken tulta koska | |
| Jalkoja viel kin paleltaa... mutta ei kauaa | |
| Ei askeltakaan, ei sanoja | |
| En l yd en tarvetta karata | |
| Jos totuus ei pala tulessakaan | |
| Oli paluuni oikein ja puhe turha |
YouTube搜索结果 (转至YouTube)