Vangittuna sun syleilyssä | |
tie katkennut sydämeen | |
ei kai ole helppoa irrottaa | |
ei valo kanna pimeässä | |
sokeana huomiseen | |
taas saa se riittää | |
vaikkei annettavaa oo. | |
Ja niin hiljaiset kääntyvät takaisin | |
paikoilleen nielevät osansa | |
ja niin kai minäkin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas käteni palvelee | |
Astun maailmaasi pimeästä | |
vaikeampi hengittää | |
alaston oon taas sinun käsissä | |
kanna minut tai irti päästä | |
aina samaan tyhjyyteen | |
taas saa se riittää | |
vaikkei annettavaa oo | |
Ja niin hiljaiset kääntyvät takaisin | |
paikoilleen nielevät osansa | |
ja niin kai minäkin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas käteni palvelee | |
[x2] |
Vangittuna sun syleilyss | |
tie katkennut syd meen | |
ei kai ole helppoa irrottaa | |
ei valo kanna pime ss | |
sokeana huomiseen | |
taas saa se riitt | |
vaikkei annettavaa oo. | |
Ja niin hiljaiset k ntyv t takaisin | |
paikoilleen nielev t osansa | |
ja niin kai min kin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas k teni palvelee | |
Astun maailmaasi pime st | |
vaikeampi hengitt | |
alaston oon taas sinun k siss | |
kanna minut tai irti p st | |
aina samaan tyhjyyteen | |
taas saa se riitt | |
vaikkei annettavaa oo | |
Ja niin hiljaiset k ntyv t takaisin | |
paikoilleen nielev t osansa | |
ja niin kai min kin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas k teni palvelee | |
x2 |
Vangittuna sun syleilyss | |
tie katkennut syd meen | |
ei kai ole helppoa irrottaa | |
ei valo kanna pime ss | |
sokeana huomiseen | |
taas saa se riitt | |
vaikkei annettavaa oo. | |
Ja niin hiljaiset k ntyv t takaisin | |
paikoilleen nielev t osansa | |
ja niin kai min kin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas k teni palvelee | |
Astun maailmaasi pime st | |
vaikeampi hengitt | |
alaston oon taas sinun k siss | |
kanna minut tai irti p st | |
aina samaan tyhjyyteen | |
taas saa se riitt | |
vaikkei annettavaa oo | |
Ja niin hiljaiset k ntyv t takaisin | |
paikoilleen nielev t osansa | |
ja niin kai min kin teen | |
osamme onnesta joka hetki pienenee | |
kun ei uskalla katkaista | |
taas k teni palvelee | |
x2 |