Minä kysyn, oisko helpompaa | |
Kulkee niinkuin sokeena ja olla kuin ei huomaiskaan | |
asioitten suhteita ja niiden ristiriitoja | |
ja kaikkee, mikä tuskaa lisää kuitenkin? | |
Kun jälleen pöytäs puhdistat ja alkuun siirrät nappulas, | |
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa. | |
Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa, ei taistella vastaan. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkilökohtaista mikään ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkilökohtaista kai muuten vaan. | |
Tuskallisen suhteellista totuus on, ei lopullista. | |
Veden lailla muotoutuu uomaan, josta sen täytyy mahtuu. | |
Mä en puhu roskaa, vaikka en anna sydäntäin ostaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkilökohtaista mikään ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkilökohtaista kai muuten vaan. | |
Onko olemassakaan kokonaista totuutta? | |
Sirpaleita kerännyt oon aivan liikaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkilökohtaista mikään ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkilökohtaista kai muuten vaan. | |
Henkilökohtaista kai muuten vaan. |
Min kysyn, oisko helpompaa | |
Kulkee niinkuin sokeena ja olla kuin ei huomaiskaan | |
asioitten suhteita ja niiden ristiriitoja | |
ja kaikkee, mik tuskaa lis kuitenkin? | |
Kun j lleen p yt s puhdistat ja alkuun siirr t nappulas, | |
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa. | |
Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa, ei taistella vastaan. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Tuskallisen suhteellista totuus on, ei lopullista. | |
Veden lailla muotoutuu uomaan, josta sen t ytyy mahtuu. | |
M en puhu roskaa, vaikka en anna syd nt in ostaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Onko olemassakaan kokonaista totuutta? | |
Sirpaleita ker nnyt oon aivan liikaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. |
Min kysyn, oisko helpompaa | |
Kulkee niinkuin sokeena ja olla kuin ei huomaiskaan | |
asioitten suhteita ja niiden ristiriitoja | |
ja kaikkee, mik tuskaa lis kuitenkin? | |
Kun j lleen p yt s puhdistat ja alkuun siirr t nappulas, | |
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa. | |
Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa, ei taistella vastaan. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Tuskallisen suhteellista totuus on, ei lopullista. | |
Veden lailla muotoutuu uomaan, josta sen t ytyy mahtuu. | |
M en puhu roskaa, vaikka en anna syd nt in ostaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Onko olemassakaan kokonaista totuutta? | |
Sirpaleita ker nnyt oon aivan liikaa. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Tuli on irrallaan, | |
Henkil kohtaista mik n ei oo. | |
Kaduilla tuulee taas, | |
Savua ilmassa, | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. | |
Henkil kohtaista kai muuten vaan. |