歌曲 | Kirje itselleni |
歌手 | Laura Voutilainen |
专辑 | KokoNainen |
Sain kirjeen itseltäni. | |
Joskus pienenä sen tein. | |
Sen olin kätkenyt aarrearkkuun, jonka ullakolle vein. | |
Kysyin siinä itseltäni, minkä tien mä valitsen. | |
Elänkö tärkeät hetket huomaten ja oonko onnellinen. | |
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan, vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa. | |
Vierellään valvon, isän kättä kosketan. Ja vaikka kuinka teen tai tahdon, nään elämänsä | |
hiipuvan. | |
Kaikki toiveet ja haaveet, jotka nyt jo jäädä saa. | |
Sytyttivät minussa liekin, joka nyt roihuaa. | |
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa. Ei elämä kai | |
koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei elämä kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sillä voinhan milloin vaan, mun elämänkirjaa uudestaan, mä kirjoittaa. |
Sain kirjeen itselt ni. | |
Joskus pienen sen tein. | |
Sen olin k tkenyt aarrearkkuun, jonka ullakolle vein. | |
Kysyin siin itselt ni, mink tien m valitsen. | |
El nk t rke t hetket huomaten ja oonko onnellinen. | |
Ei el m kai koskaan valu hukkaan, vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei el m kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sill voinhan milloin vaan, mun el m nkirjaa uudestaan, m kirjoittaa. | |
Vierell n valvon, is n k tt kosketan. Ja vaikka kuinka teen tai tahdon, n n el m ns | |
hiipuvan. | |
Kaikki toiveet ja haaveet, jotka nyt jo j d saa. | |
Sytyttiv t minussa liekin, joka nyt roihuaa. | |
Ei el m kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei el m kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sill voinhan milloin vaan, mun el m nkirjaa uudestaan, m kirjoittaa. Ei el m kai | |
koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei paljastaisikaan se tarkoitustaan. | |
Ja vaikka painolastin saan, sen aion kullaksi muuttaa. | |
Ei el m kai koskaan valu hukkaan. | |
Vaikkei suuret suunnitelmat toteudukkaan. | |
Sill voinhan milloin vaan, mun el m nkirjaa uudestaan, m kirjoittaa. |